Tajusin nyt kun tähän koneelle istuin, että siitä on yli kymmenen päivää kun olen viimeksi istunut tavallisen näppäimistön ääressä. Tätä kutsutaan vissiin lomaksi? Kesäkuun yhteenvetokin on sattuneista syystä tekemättä, mutta koska kesä on kesä ja mää voin tehdä muutenkin täällä mitä tykkään, niin laitan sitten kesä-heinäkuun yhdessä. Kesäkuun numerot olivat muutenkin niin surulliset, että koitan vähän kompensoida...
Tarjoan kuluneelta kuukaudelta kuvapläjäyksen. Tapahtumia on ollut riittämiin ja kaikki rakkaat seikkailleet mukana kuvioissa. Myös neulepuikot. :)
Sukkakisa on edelleen kesken. Juhannuksena alkanut etappi vaati avukseen nämä kirjoneulenopat. Tästä parista riittää aihetta omaan postaukseen, niin erikoisilla vesillä liikuttiin.
Ennen kesälomaretkeä ja sukkakisankin myötä on pitänyt pitää aikamoisia langankerimistalkoita. Viimeisimmät huokailuni olen tehnyt tämän langan äärellä. Tämmöinen vaimennettu sateenkaari, jonka jokaiseen väriin olen erikseenkin rakastunut..oijoi. Lanka on Väinämöistä sävyssä Viikonloppu. (Mahtava korvamato - "..muille se on viikonloppu, meillä menee koko loppuviikko...")
Jos haluatte helpon kesäherkun, joka sopii syötäväksi heti uunista tultuaan, kylmänä, päällystettynä, pelkällään, aamulla, yöllä, lounaaksi tai kuivuneena, niin suosittelen lämpimästi näitä Leila leipoo-tortanoja. Täytetty vaalea hiivaleipä ja aivan käsittämättömän kauniskin vielä uunista tultuaan!
Pääsin töistä päiväksi "lomalle" maatalousnäyttelyyn. Oltiin Jampan kanssa ihan fiiliksissä erilaisesta työpäivästä!
..mutta tää oli ehkä vielä parempi fiilis. Kuva on otettu aamukuuden maissa Säkylän Pyhäjärven rannalta. Päästiin tuttavien seuraan mökkeilemään juuri sopivasti hellepäiviksi. Tai muut pääsivät, minä ehdin mukaan vain iltakekkemoihin. Uimaranta oli kahlauskelpoinen tuonne niemenkärkeen asti. Juu-u!
Mökillä oli mobiili kisakatsomo. Kumpakaan laite ei toiminut moiteetta, mutta kahdesta huonosta tuli melkein yks hyvä. Terassilta näin myös ensimmäisen ja ehkä viimeisenkin kerran ikinä liito-oravan lennossa. Orava teki kahtena iltana samanlaisen pyrähdyksen puissa ja koska taustana oli järvenselkä, erottui liito oikein mainosti. Aikamoinen!
Kesän pakollinen pystykaffe.
Ja sit se alkoi, se kauan kaivattu loma. Juhannuksen huihui- ja yäkyäk-kelit saivat mut selaamaan äkkilähtöjä lämpimään. Kuvastakin voidaan päätellä, että nämä selailut eivät aiheuttaneet matkavarauksia, mutta sen sijaan varasimme (leikki)mökin Ruotsista ja pari yötä hotellista. Laivallakin oli vielä tilaa, onneksi! Ruotsissa kumminkin paistaa aina aurinko!
(Leikki)mökin sijainti valittiin siten, että Kolmårdeniin olisi sopiva matka. Googlemapsista napattu sijainti osoittautui mainioksi kaikin puolin! Kaunista seutua, mahtava leirintäalue, siisti mökki ja muutenkin hyvä fiilis. Pelottavat tiikeritkään eivät saaneet Jamppaa säikähtämään. Tai ehkä vähän. Kolmårdenia suosittelen, mutta sillä varauksella, että koko sakki jaksaa kävellä sen ~viitisen kilometriä päivän aikana. Hiihtohissikierros eläinten yläpuolella voitti kaikki mun odotukset! Tiikereitä olisin voinut seurailla pidempäänkin, kovasti aktiivisella tuulella olivat.
Matkalla on aina pakko päästä shoppailemaan. Nää kaks olisivat viihtyneet sovituskopeissa enemmänkin - toinen toimii toisen assistenttina ja kantaa uutta puettavaa. :)
Vaikka se (leikki)mökki ei koollaan mahtaillut, niin leirintäalue sijaitsi aivan mahtavan uimarannan vieressä. Rantsupäiviä ei vietetty, mutta ehdittiin täällä silti käydä polskimassa. Triathlonkisojakin seurattiin, erikoista. :) Viimeistelin täällä rannalla sukkakisan vitosetapin valmiiksi.
Loma loppui Tukholmaan, jossa vietimme puolitoista päivää ja kaksi yötä. Hotellimme teema "less is more" näytti näin tyylikkäältä, mutta tarkoitti myös sitä, että tuossa oli kaikki säilytystila huoneessa. Ei komeron komeroa. Aamupalalta puuttui henkilökunnan lisäksi myös ruoka ja kahvistakin oli ajoittain suuria vajeita. Ne harvat henkilökunnan edustajat, jotka naamansa näyttivät (eli respan väki) eivät korvaansa lutkauttaneet valituksille vaan pyysivät kertomaan aiheesta keittiöön. Jepjep. Negatiivisista asioista huolimatta paikka oli aika jees sijainnin puolesta ja vaikkei pitäisi kommentoida näin, niin olihan siellä aivan mahdottoman kaunista ja siistiä ja tyylikästä!
Olen jo aiemmin tunnustanut, ettei minulla ole minkäänlaista suuntavaistoa ja pystyn siis käyttämään karttaa vain jos olen menossa kartan yläreunaa kohti. Käyttämäni ilmansuunnat ja oikea/vasen -termit olivat lähinnä sanat 'sinppäi', 'tänppäi' ja 'tonppäi.' Mä en nyt tiedä, oliko tämä rangaistus vai mikä, mutta jouduin ajamaan auton pois laivasta. Ei o hetkeen jännittänyt niin! Ilman suuria vaurioita edettiin ja päästiin kotiinkin asti.
Ei auta, kisa jatkuu ja puikkoihin on tartuttava. Aurinkoista viikonjatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit merkin itsestäsi. :)