Kam Chut kävi Jyväskylässä.

Juhannusta on vietetty tutuissa maisemissa, mutta haluan vielä palata viikon taakse päin. Vietin nimittäin aivan kertakaikkisen mukavan viikonlopun Jyväskylässä! Naisten retkiä, joita myös A-luokan reissuiksi kutsutaan, on tehty aiemmin ainakin Turkuun ja Porvooseen. Halvat junaliput ja Titityy ohjasivat tllä kertaa paikkavalintaa. Kalenterit kertoivat, että samaan aikaan vietettiin myös virallista Knit in Public -päivää ja Titityyn nurkilla oli samaan aikaan myös Kesämiitti. Ei sillä, että ne olisivat vaikuttaneet retken ajankohdan valintaan...

Nämä hapsut pysyy suorina.

Ennen kuin pääsen kertomaan, missä käytiin ja mitä tapahtui, niin totean, että lisää pitää saada. Jyväskylään pitää päästä takaisin. Käsityömuseossa käytiin vain oven suussa ja museokaupassa ja kaikki muutkin kivat kohteet jäi tarkemmin tutkimatta. Jonnekin kohtaa kaupunkia oli maalattu mahtavan pitkä räsymatto! 

Ei mind the gap vaan...

Saapuminen kaupunkiin oli jokseenkin hupaisa. Satoi ja tuuli, oli kylmä ja kello oli jo aika paljon. Koska varustaudumme mihin tahansa, niin sateenvarjoja oli jokaiselle oma mukana - eli kolme kappaletta. Yksi täysin iskemätön ja uusi. Se ei lukkiutunut ollenkaan ylös. joten sen alla ei voinut oleilla. Toinen oli monet reissut nähnyt luottovarjo, joka ekasta tuulenpuuskasta kääntyi ylösalaisin. Kolmatta varjoa ei enää voinut käyttää, koska kaikkia matkalaisia kikatutti kohtalaisesti.

Kyl junassa kunnon eväät pitää olla.

Määääääki syän!

Kiertelimme lauantaina kaupungilla ennen kuin nälkäisinä suuntasimme Toivolan Vanhalle pihalle. Kutimet esiin ja hommiin. Apulainen ei ehtinyt auttaa leivän kanssa, ihan hyvin ehdin syödä itse. Oikeana matkalaisena keskityin nauttimaan pihan tunnelmasta ja jälkikäteen huomasin, että yhtään mitään järkevää kuvaa ei sieltä jäänyt talteen. Rakennukset oli ihania ja jokapaikassa tosi rauhallinen ja ystävällinen tunnelma. Huok. 

Kesämiitin kunniaksi pihan majoissa olivat vierailemassa Villavyyhdin Jenni, Ilu Handuineen, Kerän väkeä, Succaplokkimies sekä nappitaituri Puputsin Puodista. Kiusauksia kerrakseen, sanoisin. Sanan "kohtalaisesti" merkitys pääsi unohtumaan kokonaan. Ihanin löytö oli ehkä tuo värikäs, käsinkehrätty vyyhti. Vyyhtiä katsellessa tulee ihan jalkapallokatsomofiilis. 

Päivälevolla.

K18

Illaksi oli varattu vähän poikkeavaa ohjelmaa - Päijänneristeily  m/s Rhealla! Oho! 

Paatilla neuloi muutkin.

Ny tarkenee.

Yöpala.

Kakkosetappi maalissa!

Pitkät junamatkat ja luvan kanssa neulominen tuottivat yhden valmiin sukkaparin. Oon kyllä pahasti kipeä tai jotain. Kuvissa näkyy ihan oikeasti pari - samalta vyyhdiltä ne on tehty. Lankana on Handun värjäämä Ilu's Gradient -liukuvärjätty sukkalanka. Kokeilin näissä ekaa kertaa myös 2mm puikkoja. Vähän ko parsinneuloilla olis neulonut, mutta kyllä siitä valmista tuli. En ainakaan ääneen myönnä, että kädet olis välillä vähän sattunut. Malli oli myös kaukana sosiaalisesta neulomisesta, aikamoista kaavion tuijottelua.

Sukkien kanssa yhtä aikaa maaliin tuli siis Tour de Sockin kakkosetappi. Jees, jees, hyvä meidän hengausjoukkue! :) Kolmosetappi alkoi juhannusaattona ja taas mennään kauas pois mukavuusrajoista. Tässähän saa harrastus ihan uusia ulottuvuuksia!