7/30/2013

Periaatteen nainen

Ni mikä se juttu oli periaatteiden kanssa? Etten pura mitään enkä neulo sukkaa? Juu, niin se oli, mutta mitäs me semmosista periaatteista. Eikös ne oo tehny joustettavaksi? Oon aivan varma, että tää jäätävä migreenikohtaus sekä muiden neulostöiden valmistuminen ajoi mut tähän kuilun reunalle ja joku olkapäältä huusi, että nyppää ne puikot irti vaan...


Ankan erikoinen

Mulla ei ole mitään kivaa keskeneräistä työtä. Vaatetuttaa vähän, mutta pelkään, että tylsistyn niitten kanssa. Huivittaa joo, mutta mihin mää joudun kaikkien huivien kanssa. Pipottaakin, mutten viitteis keriä lankoja. Pingottaa ja päätelläkin tartteis, mutta sitä mää nyt en ainakaan viitti. Erehdyin tarttumaan johonkin keskeneräiseen ja niiden huonojen vaihtoehtojen joukosta nappasin sillä hetkellä vähiten huonon, eli sukkaan. Mitämääoikeinajattelin. Periaatteeni mukaisesti tästä oli kesken siis se toinen sukka, koska toinen on jo onnellisesti valmiina. Se on valmistunut ehkä toukokuussa 2012. Toistakin oli sen varren verran ja aloin onnellisesti tikuttaa kantapäätä kunhan ensin olin keksinyt, millä mallilla se kantapää oli tehty. Lyhennetyt kerrokset ja w&t. Mitä ihmettä, en ees osaa sellaista! Googletin hetken ja luulen löytäneeni kantapään mallin - se oli tämä.  Tein kantalapun valmiiksi ja sen jälkeen tsekkasin, miten ne silmukat piti jakaa puikoille. Jep, väärin oli jaettu, eihän mulla kato tästä juuri ollu mitään muistiinpanoja..purin ensin pelkän lapun ja ajattelin, että aloitetaanpa uudelleen, mutta tässä kaikessa olin hukannut kolme silmukkaa johonkin. Ihan hirveen kauaa en niitä etsiskellyt, hermot meni ja pää jyskytti ja viuh - puikot irti. 

Vedin pitkään henkeä ja aloin nyhtää lankaa. Melko surullinen kasa Ilun erikoista. Mä en ikinä tee tämmöstä. Ja mitä mää sille yksinäiselle sukalle teen? 


7/28/2013

Pannulle myssy

Tein sen taas, neuloin pipon. Tämä malli jäi siitä mieleen kun näin tässä postauksessa kauniin violetin version piposta. Puikoille se piti itsekin saada, vaikka jäin tässä miettimään eniten sitä, miten mun mielestä violetti voi jossakin yhteydessä näyttää kauniilta. Eeiii ollenkaan mun väri, mutta kauniilta se vaan näytti. Ehkä väri ja malli kohtasivat taijotain.

Siis harmaata lankaa ja töihin! Ohan se melkein ko violetti! Malli on muuten suomalaisen suunnittelijan ja saatavilla myös suomeksi ja vieläpä ilmaiseksi! Suosittelen lämpimästi, sileet osiot on helppo huristella läpi ja pitsikin jäi jokseenkin kerrasta mieleen. 


..ei tarvita tekopäätä...



..kun aina voi käyttä pannua!


Tiina Kuu Knitwear
SMC Merino Extra Big
88g
2,75 mm ja 3 mm
muuta: Teepannun kaveriks taitaa mennä!


Tästä kulmasta lasit näyttää aina niin pullonpohjilta.

Ohjeessa on lankana käytetty jotain paksuhkoa puuvilla-bambu-sekoitetta, mutta koska kesäpipon tarvetta ei ollut, niin valkkasin paksua merinovillaa varastoista. Hurjan säikeilevää lankaa ja sääpuolia sai koko ajan olla korjailemassa! Njäh. Kaksi kerää tätä vielä jäi, joten hiirenväriset asusteet saanevat seuraa. Ja kyllä - tämä on myös mulle liian suuri vaikka kuvassa näyttää jokseenkin sopivalta! Ohjeen maininta, että kokoa on helppo muuttaa, on vissiin jäänyt multa huomioimatta. Ilmeisesti vähän ajattelin kokoasiaa etukäteen, koska valitsin tommoset järjettömän pienet puikot näin paksulle langalle. Ei toiminu pelkkä puikkokoon pienennys! 



OMG

Mää luulen, että oon jossain hakukoneautomaatissa, koska ei osumia voi noin vaan tulla tuota määrää. Sattumalta osuin bloggeriin kun katselijamäärä näytti 9999 sivun katselua ja sitten hetken aika päivitin (enkä käynyt itse blogissa!) ja osuin uudestaan sivulle oikean numeron aikaan. Kiitos kun olette olleet ahkeria lukijoita! Hurja määrä näinkin lyhyellä blogitaipaleella.

Hikinen päivä jatkuu vielä ompelukoneen äärellä. Hullua, mutta tsemppaan. :)

7/24/2013

Valon pisaroita


Mun kirjoitusmoodi on kesälomalla ja vaikka mä miten yritän olla nokkela ja vikkelä näppäimistön äärellä, saan aikaan vain olkapäiden kohautuksia ja ynseää "noh"-ääntä. Mennään kuvien kanssa tällä kertaa - kuvasin ihan oikealla kameralla kerrankin. :)


Kirveet ja kaikki

Tässä se simpukkapitsihuivi viimein valmiina. Kolmas vyyhti saapui Alaskasta ja sain viimeisen osion valmiiksi. Värjäyserä oli tietenkin eri ja koska en pura ja ala vaihtelemaan kahdelta vyyhdiltä, niin nyt pitää vaan elää sen asian kanssa, että viimeinen pitsiosio on muuta huivia vaaleampi. Tästäkin mä hakisin positiivisena seikkana sen, että se lanka tosiaan loppui just siinä pitsiä ennen, niin tavallaan vois kuvitella, että ton pitsin kuuluiskin olla vaaleampi..tai ei. Ei se taida mennä läpi. Lanka on ihanaa, malli oli kiva ja aika kuumakin tästä tuli. :)


"Hei eiks vois etupuoltakin kuvata?"

Veera Välimäki
The Plucky Knitter Primo Aran
"Message in a Bottle"
4 mm
313 g
muuta: Alaskan avulle kiitos!

Koolattu Veto.

Haa, osasin kollaasioida.




Näissä kämmekkäissä ei tavallaan ole kyllä mitään ihmeellistä, mutta halusin esitellä nää sen takia, että oon värjännyt langan ihan itte! Olikohan se joskus pari vuotta sitten kun oli vaan ihan pakko saada testata sitä ja todeta, että ei se ole ehkä mun juttu. Tilasin sekalaisen setin Kool Aid -juomajauheita ja niistä sitten ehkä neljä vyyhtiä värjäsin ja loput värit jäivät hautumaan kaappiin. Viime keväänä ompeluseurassa joku kaipasi niitä ja olin aivan onnessani kun sain vaihdettua koko jauhesatsin kahteen patalappuun! Paaaljon hyödyllisempää mulle! 

Värjätty lanka on kirkkaanvalkoista Vuorelman Vetoa ja Kool Aid -värit tässä ovat olleet Mango ja Orange. Vyyhti on ensin dipattu Mangoon ja sen jälkeen kolmesta kohtaa Orange-liemeen ja tämä on askarreltu näköjään 30.12.2011. (Eikö mulla siihen aikaan ole ollut muuta tekemistä?!) Kämmekkäät ovat valmistuneet 14.7.2012 ja viime sunnuntaina, vähän yli vuosi niiden valmistumisen jälkeen, päättelin ja viimeistelin ne. Voijee, on tää neulepäiväkirja vaan kiitollinen kun nämäkin tiedot vielä löysin. :P

Lopetin lyhyen värjäysurani jo heti nousukiidossa ja hyvä niin. Näistä jäi ihan hyvä mieli. (Edelleen on pieni kasvivärjäyshaave, mutten silti ostanut sitä halpaa, isoa emalikattilaa kirppikseltä lauantaina.)


Ni mihin mun piti mennä?
Avery
Melissa LaBarre
The Plucky Knitter Plucky Rustic
Lincoln
4,5 mm
164 g


Eiko mää jäänkin kiepille tähän.

Tämä työ ei jää omaan kaulaan, mutta en taida uskaltaa kertoa oikeaa mielipidettä tämän neulomisprosessista, jos vaikka löydän tälle käyttäjän blogin lukijoiden joukosta. Mallia olin katsellut jo monta kertaa, että toi pitää joskus vielä tehdä ja sitten oli aika karmeeta huomata, että sen neulominen olikin aika raskastekoista..mutta taistelin valmiiksi, siitä pisteet! :) 

Ja mulla oli aika mahtava assistentti näissä kuvauksissa! Laastaripalkalla! 

Meille putoaaa-aaaaaa valon pisaroita.

(Noi pari kuvatekstiä temppuilee ja ovat miten sattuvat; en osaa enkä saa niitä nyt korjattua. Mur.)

7/22/2013

Syy siihen, miksi en neulo sukkia.

Tätä mää ennenkin olen sanonut, että olen aivan toivoton sukkien neuloja. Toisen parin tekeminen on vastenmielistä ja viidessä puikossa on muutama liikaa ja sukkien looppaamistakaan en ole vielä omakseni ostanut täysin. Ne muutamat parit, jotka olen saanut tehtyä, ovat kyllä olleet ihan kivoja, mutta ei..sukkien neulominen on vaan niiiin pois mukavuusalueelta.

Vai onko se sittenkään niin...


Mahtavat pyykkikorit

Eihän mun ole ikinä tarvinnut neuloa sukkia kun meillä on suvussa joku, joka osaa sen taidon aika paljon paremmin! (Kiitos! <3) En tiedä kaikkia jemmoja, mutta tänään hypistelin nämä kaksi täyttä korillista valmiita sukkia ja käsineitä! Käsittämätöntä.

Spice Market, Raku-Regenbogen, Grapes for Sheri, Blue Suzanne WD

Se taisi olla  vuosi sitten kun vietiin mummulle tuliaisena pötköllinen Wollmeisen sukkalankaa värissä Pistazie. Mummu oli myyty ja kohta pian kyseltiin, että olisko sitä saatavana joskus lisää. Me päivystettiin päivityksiä ja napattiin ylläripusseja innolla ja sillä samalla innolla kyyditettiin pötkylät perille. Ja sukkia tuli. Aivan käsittämätön määrä. Wollmeisejen lisäksi on tietenkin neulottu keräkaupalla muita lankoja, koska tarvitaan niitä saapassukkiakin. 

Mummulle mikään väri ei ole niin ihmeellinen ja ihana, että vyyhtiä ei voisi korkata. Kaikki lanka on neulomista varten. Ja miten totta! Nämäkään ylläolevat kauneudet eivät olisi ikinä syntyneet, jos vyyhtejä olisi jemmattu laatikoissa ja silitelty silloin tällöin! :) Neulokaa ihmiset lankanne! 


Joukossa ainakin ein klein venig verrucht, Babe, Jeton, Meilenstein. Schwefel ja Mistelzweig.

..ja kun kaikki tarkkaan käytetään...

Ja vaikka miten niitä Wollmeisejen monivärisiä ihaillaan ja huokaillaan, niin silti me huokailtiin eniten näiden jämälankasukkien äärellä. *huok* Olio Verginen yhdistäminen Spice Markettiin - toimii. Sinisen, keltaisen ja harmaan laittaminen samaan - vau. Mustalaissukat (vai onko se malli sen niminen?) on aina ihmeellisiä kun pienellä lisävärillä saa niin kivoja sukkia. 

"Oi miten ihania välejä!"

"Onks tää se sukka-asento?"

Sateenkaariraitainen Regenbogen osui myös haaviin pellon toisella laidalla ja voi miten mahtavat sirkusoksennussukat! :) Pienempään jalkaan sopivat löydettiin ensin ja ei niitä sitten enää saanutkaan pois jalasta. (Onneksi Suomen kesä on taas ennallaan, eli villasukkiakeliä!) Tuo raitainen kantapää on jotain iloista ja piristävää! :)


N.B. Mummun käsistä ovat syntyneet siis kaikki tässä postauksessa näkyvät työt. Pois se sukkienneulominen minusta.


7/21/2013

Talven ankara moreeni lohkeaa...

..ja unkarinsyreenit puhkeaa. Ei tää ihan syreeniltä ehkä näytä, mutta matkahuivi valmistui ennätysvauhtia ja ennätysnopeasti sain sen kasteltua ja siistittyäkin kuvauskuntoon. Halusin varmaan fiilistellä vielä tätä mahtavaa peehematkaa..! Jepjep. 


..nähdä saaaaa-aaaat, kuinka palavaa on rakkaus.

Esjan siitä taas tuli! Malli oli mieluisaa neulottavaa jo ekalla kerralla ja mua vähän jäi harmittamaan ne rei'issä tehdyt virheet.. Muistin välttää karikot tällä kertaa. Sen lisäksi halusin testata, että saako tän mallin neulottua oikeasti kolmesta vyyhdistä lankaa ilman muita nöttösiä ja neljännen vyyhdin korkkaamista. Ohje käskee tarttumaan 8 mm puikkoihin. Ensimmäiseni neuloin kutosen puikoilla ja nyt etsin vitoset käsiini ja aloitin niillä. Eka huivi on ihanan lötkö ja koitin löysäillä tämänkin kanssa, vaikka käytössä oli vähän paksumpi lankakin. Päättelyn tein viimeisellä nurjalla kerroksella ja selvisin maalin ilman sitä neljättä vyyhtiä. Lahjalaatikkoon menee! Ja hei, jakinkarvalankaa. :D

Stephen West/Westknits
The Plucky Knitter Traveler Aran
(merino/silkki/jakki)
Hotsy Totsy
Wintry Mix
Chlorophyll
5 mm
menekki: no ne kaikki kolme vyyhtiä


Got ya!

No juu, oikasin mää vähän. Ohan tää vielä kesken. Huomiseen!

jk. Levensin vähän tätä palstaa, menikö hankalaksi lukea? En osaa kuvien kanssa kikkailla kovin hyvin ja koska nyt oon kuvannut vähäsen ihan oikealla kamerallakin kännykän sijaan ja niitten muokkaaminen on vähän vielä hakusessa ja ja ja..no siis, onko tätä nyt raskaampi lukea? Mun omaan silmään joo ehkä vähän, siis ehkä myös teidän? Hitto, no pyydän anteeksi jos täällä vähän leveydet muuttuu ja kuvat hyppii. Lammella ollaan nyt vähän under construction!



7/19/2013

Peehematkalla

Kesälomatoiveet kohdistuivat kääpiöiden osalta "nukkumishuoneeseen" ja mahdollisimman paljoon uimiseen. Emme ole suunnittelevaa sorttia ja koska eräänä aamuna tuntui siltä, että nyt voisi matkaan lähteä, hyppäsimme autoon ja menoks! Jonnekin kehäteiden sisäpuolelle piti päästä ja hotelliin yöksi ja sehän tarkoitti todella hyvää neulomisaikaa autossa.


Hottia.

Tästä lähdettiin. Olin edellisenä iltana saanut hyvän alun huiviin ja vaikka mallin suorittaminen vaatii pientä ohjeen seuraamista, lähdin silti rohkeasti yrittämään. En tykkää lukemisesta autossa, mutta neulominen ei tuota kyllä tuskaa. (Ja hitto että mää näitä pellavahousuja vihaan just tän takia, että niissä on koko ajan vetskari auki!)

Etenee se!

Länsiväylän varteen päästyämme kerä oli jo huvennut näin pieneksi. Koska matkakuume on kova, mentiin illalla lentokentälle koneita katselemaan ja mun matkan huippuhetki oli siellä - Starbucksin kahvi! Voi onnea! Lentokentän näköalaterassi on oikeasti vierailun arvoinen paikka. Terassin pleksireunat takaavat sen, että kääpiöilläkin oli kiitoradoille hyvä näkyvyys. Kolmensadankilometrin päästä kannetut pinkit Peltoritkin olivat tarpeen, koska Määentykkääkovihtääniht piti niitä tiukasti kentällä päässään.


Vastavärit herkuttelee keskenään.

Sain illalla liitettyä uuden värin huiviin ja maltoin jättää työn päiväksi autoon. Erinäinen määrä lähijunia ja raitiovaunuja ja annos pääkaupunkia tuli nautittua tiiviissä paketissa. Meneillään oleva Tall Ships Race yllätti läsnäolollaan, hieeenoja laivoja! Etsin Jack Sparrow'ia mutten löytänyt. Laitettiin kääpiöt kävelemään Tuomiokirkon rappusetkin ylös ja heidän matkan huippuhetki löytyi sieltä huipulta. Sadevesikaivo. Takapuolet maahan ja kaivon viereen istumaan. Mukulakivien koloista nypitiin ehkä vajaa kuutio pikkukiviä ja heiteltiin ne koloista sinne kaivoon. Erinäinen määrä turisteja innostui myös tästä huippuhetkestä ja lapset ikuistuivat useammallekin näytölle. 


Kotona taas.

Takastulomatkalla oltiin enemmän ja vähemmän väsyneitä ja mä hiukan jatkoin tätä eteenpäin. Kolmas väri istuu kuvioihin oikeen hyvin ja nyt vaan toivotaan, että kaikki kolme riittävät loppuun asti. Olen jo varautunut suunnitelma B:llä, joten melko värikkääksi menee, jos vihreä päättää loppua ennen aikojaan.

Piste ja lämmin ajatus sille, joka osaa päätellä mallin!

7/16/2013

Porilainen ja viisi kilometriä lankaa

Sattuipa kerran niin, että eräs saksalainen lankamyymälä päätti laittaa verkkokauppansa uusiksi. Uuden myymälän avajaisten kunniaksi laitettiin myyntiin sivukaupalla jättiläismäisiä, suorastaan hervottoman suuria, pitsilankavyyhtejä ja koska mulla ei ollut Rauman linja-autoaseman pihalla muutakaan tekemistä autossa istuessani, niin hups vaan - osuin sinne kauppaan juuri avajaisten aikaan. Sillä, että mää ajoitin Sokoksella käymisen juuri tähän kohtaan ja tiesin, että oon just tähän aikaan autossa, ei luonnollisesti ollut asian kanssa mitään tekemistä. Laitoin mobiili-Safarin koetukselle ja pääsin kuin pääsinkin kassan kautta kohti kotia. 

Aika pian ensimmäisen uuden kaupan kauppapäivän jälkeen sai verkosta lukea eri suunnilta, että Claudialla kumppaneineen oli käynyt vähän hullusti avajaisissa. Entteriä oli vissiin klikattu kahdesti ja kun kaupan hyllyt olivat parissa minuutissa tyhjenneet, oli sama satsi ladattu kauppaan toisen kerran ja ne kerran myydyt langat myyty uudelleen. Kuulemma uuden erän värjääminen ei tullut kyseeseen eikä ollut mahdollista ja maailmalle piti lähettää monia monia "we are sorry, the yarn is oversold." Sain omastani tilausvahvistuksen, mutta niin saivat kaikki muutkin ja sen jälkeen piti vain odottaa, kävikö itsellä tuuri vai osuiko kauppaan vasta hämäyssatsia ostamaan. Maksunpalautusviestejä lähetettiin viime viikonlopulle asti. Uskon asian vasta kun näen sen ja koska maksuakaan ei takaisin kuulunut, niin uskottava se sitten viimeistään tänään on...

Viimeiset viisikilometriä on aina pitkät niiiiiiin.

Nyt kuuluis ja pitäis olla ahkera kun on tämmösiä harvinaisuuksia (ainakin mulle) kotona. Yksi vyyhti painaa vähintään 300g ja lankaa on vyyhdissä siis vähintään 1590m. Vaikka tää kuuluu kategoriaan pitsilanka, niin ei tämä mitään unelmankevyttä ja henkäyksenohutta ole. Yhdestä vyyhdistä neuloo neulepaidan tai villatakin tai valtavan kääriytymishuivin ja se on jo jotain se! Kuvassa näkyvät sävyt ovat vas. lukien nimeltään Mont Blanc, Maus Jung ja Q.E.D. 

Nallekarkkipäivä!

Wollmeisen paketeissa on usein mukana jotain pientä kivaa. Mininallekarkkipussi on se vakio ja välillä kylkiäisenä oli pieni pullollinen villapesuainetta wollmeisentuoksuisena. Ihan itte söin joka ikisen karkin just ennen päivällistä ja lapsilta salaa! 


Katotiäksää. (eik tämä ol ollu aiemminkin kuvatekstinä?)
Jazzien paras anti taisi tänä vuonna olla tämä, joka ei ollenkaan ollut huono lajissaan. 

7/14/2013

Eikä vielä ole edes talvi!

Pienen hetken mietin, että ehkä näitä ei pitäisikään blogata koska joulu tulee! Enemmän on jo aikaa menneeseen jouluun kuin tulevaan, ootteko huomanneet?! Totutusti olen ajoissa näiden ajatusteni kanssa, mutta menköön nyt siis silläkin uhalla, että tässä joku yllätys pilaantuu. Aika kultaa muistot. :)

Hellettä pistää ilmoille, mutta mää pistin pipon siitä huolimatta päähäni. Virhe. Kuvaustuokio oli hikisestä päästä huolimatta yks mukavimmista hetkistä pitkään aikaan ja kuvia riitti plokattavaksi asti! Keltainen pelto on kyllä jotain aivan käsittämättömän hienoa!


"ihan kauheet silmäpussit, ei niitä voi näyttää"


Massikan kylkeen.

Kauluri on tehty tällä ohjeella mutta ei kummallakaan ohjeen mukaisella silmukkamäärällä. Lanka on pikkuisen ohuempaa kuin ohjeen mukainen. Kun halusin pienen kaulurin yhdestä vyyhdistä lankaa, loin silmukoita 120 ohjeen ehdottaman 100 silmukan sijaan. Tästä tuli justiinsa sen kokoinen kun toivoinkin, kivaa! 

Just cowl me Plucky - Kauluroi mua
RosyPosy Designs
Hopeasäie Merino 74 g, "Klaus"
4,5 mm 
mods: CO 120 sts
muuta: Ohje on alessa tän kuun loppuun ja mä teen näitä vielä toisen!


Pipojahan ei pingoteta.
Pipo oli siis se välityö huivien jälkeen kun piti saada jotain äkkiä valmiiksi. Äkkiähän sitä tulikin, mutta miks ihmeessä mää teen aina väärän kokoisia pipoja! Liian pieniä kun sain riittävän monta aikaan, päätin että jatkossa tehdään aina suurin koko ja tällä hetkellä eletään tilanteessa että liian suuriahan niistä aina tulee! Periaatteni on, että pipoja ei pingoteta ja sen vuoksi tämäkään kuvio ei tässä eniten edukseen ole, mutta jos mä tän vielä pingottaisin, niin..edes tässä suuripäisessä suvussa ei ole niin valtavaa päätä, jolle tämä olisi sopiva! Mallin nimen mukaisesti tämä on sopivan "slouch" nyt, mutta tiedän, että muutaman käyttökerran jälkeen tämä on to-del-la "slouch." Enkä pura. En.

Nerd Bird Makery
Handu BFL 66 g
3 mm ja 3,5 mm
koko: large
muuta: Mahtavan värinen ja kokoinen, taidan tehdä toisen.


..kuittämä ny kuuluu...

..tää on hyvä, ei näy naama...

Kyl toi pelto vaan on kaunis.

Lomalaiselta mää näytän aivan selvästi. Saatoin vähän innostua kun tajusin massikan olevan siinä ihan hollilla ja omistajaakaan ei näkynyt ihan lähellä. Vielä kun joku opettais ajamaaan tuota. 

Leppoisaa sunnuntaita, hops!

7/10/2013

Peitto vai matto vai laitetaanko seinälle ryijyksi?

Kymmenen päivän tauko! Oho! Ei tämä ole tarkoituksellista, mutta näköjään melko kiireeksi on vetänyt. Olen mökkeillyt, neulonut, istunut terassilla, pyöräillyt Rauman yössä, syönyt ikinä parasta parvekekebabia, neulonut vähän lisää ja ottanut melko rennosti. Varsinaiset vapaat ja se nelikirjaiminen asia siintää vielä tulevaisuudessa (no ok, ensi viikolla); miten rennosti sitä sitten ehtiikään ottaa. 



Täsä mä ny olen.

Tätä mä teille kerran jo vilautinkin. Se oli joskus vapun jälkeen kun pälkähti mieleen se perinteinen kesäajatus, että pitäähän jotain kohta alkaa virkata. Klikkailin Titityyltä muutaman kerän paksua puuvillalankaa ajatuksenani patalaput ja äitin kirjahyllystä löytyvä Patalappuja a la carte -kirja. Juuri niillä hetkillä kun olin tarttumassa työhön, törmäsin tähän. Peitto. Senhän mäkin tarviin. Tai joku läheltä tarvii. Kyllä patalappuja aina saa tehdä, mutta peitto..sitä mä en ole koskaan ennen vielä harkinnutkaan. Asiaa sen enempää suunnittelematta, loin silmukat puikoille ja aloin tikuttaa. Mallipeitossani oli luotu 75 silmukkaa ja saman verran minäkin niitä loin, mutta - sen jälkeen mentiin vikaan! Jäljellä oleva langanpätkä oli niin pitkä, että mä ajattelin, että se menee nyt hukkaan ja mitä sennnyvväliä jos silmukoita onkin muutama enemmän. Ei-PÄ! Silmukoita tuli puikolle 111 ja kun olin neulonut kaikki tilaamani viisi kerää lankaa, näytti peitto vielä melko hassulta. Pitkittäin laitettuna se olisi sopivasta lapsen peitosta mennyt, mutta raidat näyttivät hassuilta niin päin. Aivan huikeaa ajatustyötä mulla oli myös siinä kohtaa kun mietin, miten raidat sais kätevimmin vaihdettua..ajattelin, että samapa tuo, missä ne vaihtaa kun ainaoikeeta koko ajan teen. Ensimmäisen raidan neuloin aivan kerän loppuun asti ja kun oltiin keskellä kerrosta, aloitin uuden värin ja toisen kerän. Eihän se nyt niin mene! On ainaoikeassakin oikea ja nurja puoli ja erityisesti raitatyössä sillä juuri on merkitystä! Mitä mää ajattelin! Toisessa päässä on kauneusvirhe ja värinvaihto keskellä kerrosta, mutta en purkanut tätäkään, koska purkaminen ei kuulu tapoihini. 

Tilasin lankaa lisää kuusi kerää. Ajattelin, että kyllä se nyt riittää ja ihan sama, siihen mä sitten ainakin lopetan. Tässä välissä kun odottelin toista lähetystä, löysin kotoa yhden kerän vähän paksumpaa puuvillalankaa ja neuloin senkin tähän mukaan. Vähän ennen kuin toinen lähetys oli saatu peiton muotoon, kävin lähilankakaupassani ja tietenkin mun tuurilla sinne oli just tullut myyntiin tätä samaa lankaa. Nappasin neljä kerää matkaani ja lisäksi pari kerää  jotakin toista puuvillalankaa ja muistan sen fiiliksen, että "voi vitsi nyt on tosi hyvät värit jo koossa ja vitsit kun tulee iso peitto!" 

Ja mitäs sitten. Raitoja alkoi olla reilu viisitoista ja peitto lämmitti jo jalkoja aika kohtalaisesti. Kokeilin tätä peittoa sängyn päälle poikittain ja näyttipä kivalta! Paitsi että jos se olis vielä vähän pidempi, niin se roikkuisi sillai mukavasti..jepjep. En päässyt ajatuksesta yli ja "hit me baby one more time" sanoi enter ja kohta laatikossa oli kolmas nyssykkä Titityyltä. Kun raitoja oli 21 päätin lopettaa ja sanoin ääneen, että "nyt mulle jää nää pari kerää ja teen niistä sitten vaik sen patalapun." Pellon toiselta laidalta kommentoitiin otsa kurtussa, että mitä sää niillä mitään muuta teet, laitat ne siihen peittoon vaan! Selvältä käskyltä tää mun mielestä kuulosti ja kun raitoja oli 23 ja elettiin juhannusaattoa, sain pääteltyä nämä kaikki 111 silmukkaa. 

Peitto on jokseenkin metrin levyinen ja pituutta sillä on sen verran, että kun mää nostan kädet pystyyn ja roikotan sitä käsissäni, niin peitto hipaisee melkein vielä maata..parisen metriä? Leveyttä olisi näin pitkällä peitolla saanut olla vieläkin lisää, mutta kyllä tän alla silti mahtuu makoilemaan. Varsinkin jos pitää linjoistaan huolta. Onhan tämä aivan hassun näköinen mittasuhteiltaan näin pitkänäkin, mutta kivampi ehkä kuitenkin kuin lyhyt. :) Mulle tulee tästä mattofiilis, koska painoahan tälle kertyi jonkin matkaa toista kiloa. Tätä peittoa ei pöyhitä vaan se pitää raivokkaasti heilauttaa paikoilleen.

Ei tullut siis patalappuja vieläkään, tuli peitto. Opimme tästä myös sen, että jos joku saa aikaan yhdellä värillä n. 30 kerrosta peittoon, niin jos silmukoita luo 46% prosenttia tästä määrästä enemmän, niin tottahan toki niistä raidoista tulee ohuempia ja lankakeriä tarvitaan moninkertainen määrä! Käsittämätön matikkapää mulla!

Kuvausajatuksia  on tästäkin vaikka minkälaisia, mutta saatte tyytyä nyt tällä hetkellä tähän yhteen, aamuöiseen kuvaan. Hyvää lomaa kaikille lomailijoille tai lomafiiliksissä vielä heiluville tai lomafiilistä nostattaville. Mulla on historiallinen viikko menossa - olen kymmenen vuotta tehnyt nyt samaa työtä samassa talossa ja ensi kuussa siirryn täysin toisiin tehtäviin ja olen asiasta aivan järjettömän innoissani! Talo pysyy samana, mutta pääsen tekemään sitä, missä olen hyvä ja missä mua eniten varmasti tarvitaan. Olenhan korvaamaton, niin kuin me kaikki. :)

Joskus haaveiden sanominen ääneen kannattaa, vaikka sitten ihan vieraassa kahvipöydässä.


edit: Hei olen saanut kivan tunnustuksen! Kiitos siitä ja palaan vielä! :)