Ankkalammella: Agentti ja vesipalloilija

9/22/2013

Agentti ja vesipalloilija

Voi mikä radiohiljaisuus! Mää oon elänyt vaihteeksi enemmän sitä oikeeta elämää kuin että olisin raportoinut siitä elämästä täällä. Aika kivaa, tosi kivaa, mutta kertoohan se myös siitä, että jotenkin aika täyttä se arki nyt on. Olen jopa osannut sanoa jollekin tekemiselle tai retkelle "ei" ja se on aika ihmeellinen tunne. Huono omatuntoa ei ole siitä, että en ole kirjoittanut, mutta siitä on, etten ole ehtinyt blogikierroksella juuri kiertää ja luulen, että mulla on vastaamattomia kommenttejakin odottamassa.

Instagram on täytetty tänään kuvilla, joten nyt on raportoitavaa ainakin ehkä viikoksi. Aloitetaan pipolla, jonka ansiosta sain lisänimen vesipalloilija!

(kirjoitan tätä TTK-tunnelmissa ja ajatus harhailee näiden vilunväristysten seassa; pahoittelen epäloogisuuksia jo etukäteen!)

Varisevet lehdet.

Lankalaatikossa on pyörinyt jo riittävän pitkään vyyhdillinen kimaltavaa pipovahvuista lankaa. Se oli joku lauantaiehtoo kun paremman tekemisen puutteessa tartuin vyyhtiin ja samana päivänä Ravelryssä törmäämäni pipomalli ei päästänyt otteestaan. Kimallusta kypärämyssyyn, ihan mahtavaa.

Ollapa lyheympi, ni kaik näkis tän.

Tässä piti luoda 120 silmukkaa, joka on mun mielestä valtava määrä pipoon ja tän vahvuiseen lankaan. Otin varmaan kaksi kokoa pienemmät puikotkin kuin mitä ohjeessa ja ihme oli suuri kun sain aikaan oman kokoisen päähineen. Tässä on riskinä kyllä se, että pipo nousee päässä ylös päin törröttämään, koska tätä jonkin verran sai olla vetämässä alaspäin tämän kuvaussessionkin aikana. Erikoista ja erityistä tässä mallissa on mun mielestä tuo alareunan muotoilu - korvaläpät! Tykkään myös hulluna noista päälaen kavennuksista eli pitäs varmaan luovuttaa tää pipo jollekin itseä lyhyemmälle käyttöön. (P, tää on sulle iso. Sori.) Ihan mahtavaa!