Ensteks kivin reissu!

Eilen oli taas sen aika; sen, jota olen lähes koko syksyn odottanut. Messuretki Tampereelle. Jee, tungosta! Jee, pitkiä jonoja! Jee, töniviä ihmisiä! Jee, lähtö pimeään aikaan ja paluu vielä pimeämpänä aikana!

Perinteistä poikettiin tällä kertaa siten, että matkaan lähdettiin yhteiskyydillä ja täysin toisten siivellä. Mahtavaa, että tällainen mahdollisuus kuitenkin oli. Kenenkään ei tarvinnut itse ajaa, Pirkkahallilla pääsi liki ovia ja kaikki saivat halutessaan neuloa mennen tullen.

 Jes!

Mutta missä on Anita?

Sykon Björn-tonttu on jo muutaman viikon istuksellut ruutusukkineen takan nurkassa. Anita, joka on vähän mahtipontisempi tonttu, odottaa vielä varastossa. Björn on viime aikoina valitellut yksinäisyyttään, joten Tampereelta muutti muuan Valdemar Björnin kaveriksi.

Siinä ne nyt on. Hiipat vinossa. Nimi ei miestä pahenna, on nämä ihania. :)

Hyvä päätös muka-lankalakolle.

Titityyllä saatoin vähän retkahtaa. Taputan kuitenkin itseäni olalle siitä, etten ostanut mitään villapaitamääriä lankaa vaikka olin vähän niin suunitellutkin. Ei mitään semmosia ennen kuin olis edes joku valmis vaate näyttää! Jes, tässä onnistuin. Pohjan Akkaa Kupla-lapasiin ja Silmulta & Solmulta Rowanin Angora Hazea kalastajanvaimopipoon. Angoralanka oli kyllä vain ja ainoastaan messuhullutus ja vieläpä melko hullu sellainen. Kanssamessuilija avasi valtavan sanaisen arkkunsa kun ymmärsin mun ja ystävän ostaneen kyseistä lankaa. En messuilla tajunnut, että tämä on juuri se kalastanjanvaimo-malli kun valmista pipoa jossain hiplasin. Tuntuu hullulta saada aikaan valmis tuote 25 grammasta lankaa, että onhan se nyt ihan pakko kokeilla.  

Kostoksi kanssamessuilija saattaa saada pukinkontista angorapipon, jos viestien linja pysyy tuollaisena vielä pitkään. ;)

Ooooohhh....

Succaplokilta kangaskassi, Lankaideasta kaksi vyyhtiä Cascaden Heritage Silkiä ja fuksia vyyhti on Titityyltä Fyberspatesin Vivacious DK:ta, jota myös varta vasten halusin testata. 

Hopeinen joulu?

Louhittaren Luolan uutuudet Pohjan Neito ja Väinämöinen Sport lähtivät myös testaukseen Titityyltä. Pohjan Neidosta taitaa tulla Nangou ja Väinämöinen on punaista, koska jotain punaista piti saada mukaan. Mitään kohdetta ei tälle ole muutoin. Pohjan Neito on mun mielestä poikkeus Louhittaren rouheissa langoissa - tämä on silkkisen pehmeää sw-merinoa ja vääristää hyvällä tavalla mun mielikuvaa näistä langoista. :) Beige Silkbloom Fino on isona jonkun aikuisen naisen huivi ja nautin tilanteesta. että joku lanka on heti valmiina kerällä, jos iskee joku paniikkitilanne joskus. Teetäkin piti saada, tein poikkeuksen ja valitsin jotain vihreää. 

Kotityöt ovat viholliseni.
Ne pitää pysäyttää.

Ei puhtaassa kodissa mitään tehdä.

Ni!

Taulu on omaa tuotantoa viime joululta, mutta taulujen viestit messutuliaisia, suorastaan messukopioita! Joulupukkiin uskomista julisti Virkkukoukkunen (vai Virkkuukoukkunen?) ja kaksi muuta pongasin jostain kaakelitaulusta, joita myytiin siinä Titityyn vastapäisessä kojussa. Joulutunnelmainen viesti tähän nyt jäi viimeisenä olemaan, koska - ääääk - ihan tosi vähän aikaa enää ensimmäisen luukun avaamiseen!

Housework is evil. It must be stopped.

Tämä kuulostaa aivan James Bondin lausahdukselta! Tai Jack Nicholsonin jonkun ilkeän roolihahmon vuorosanalta!

Eväshetki paras hetki.

Eväsvarustelu lähtee joka vuosi käsistä. Kertaakaan emme ole messuilla syöneet tarjolla olleita antimia vaan narikkaan on aina kiikutettu säkillinen tai pari eväitä, joita sitten C-hallin katsomossa nautitaan. Poikkeusta ei tehty tänäkään vuonna vaikka yhteiskuljetuksen vuoksi ei tarvittu narikkaa edes takeille. Leipiä, päällisiä, myslipatukkasuttua, smoothieita, hedelmiä ja pähkinöitä. Ei tullut nälkä koko päivänä, hyvin syötiin ja vieläpä varsin terveellisesti. 

Upper Green Side

Matkaneulomukseksi muotoutui pipo. Pikaprojekti tähän väliin ennen seuraavaa huivia. Neonvihreää niin että häikii. Malli on Joji Locatellin uusin, ihan joojoo-malli. 

Oli se mahtava retki, mutta kuten kääpiö sen tuntee usein sanoiksi pukee:

"Olipas rankka reissu."