3/31/2014

Kohti kesää me mennään

Ihan mahtava maaliskuu voiton puolella! Miten voi näin paljon kivoja tapahtumia sopia yhteen kuukauteen!? Joka viikonloppu ja ihan tosi kivoja juttuja! :) Ei harmita yhtään etten oo täällä ehtiny hengata. :)


"Sit mää kato tiedän, että tää on V:n puoli."

Ihan just näin hyvä fiilis mullakin on. Hyvä meiän pikkukääpiö. 

Miks just tänään

Mietin aamulla, että illalla pitää muistaa kirjoittaa kuukauden yhteenveto ennenko julkaisen yhtään mitään muuta. Ajatukset olivat positiivisia, lähes innostuneita, koska tiesin, että tää kuukausi menee miinukselle ja reippaasti. Ikinäkoskaanmilloinkaan en olisi voinut kuvitella, että postilaatikosta löytyvä lankalähetys saisikin aikaan olkapäiden vajoamisen alaspäin. Huokaus. Miks just tänään?! Miksei huomenna?! Mä olin ihan laskenut sen varaan, että te tuutte vasta huomenna!



It's a ei niin kiva yllätys tällä kertaa!

Jotain uutta ja ihanaa paketista löytyi, emmää sillä. Maaliskuun numerot se vaan veti ihan vääriksi. Ei tän näin ollenkaan pitänyt mennä. Kohti uusia pettymyksiä, sanon ja vaihdan huhtikuun vaihteen päälle!

Maaliskuu:
Häipyneet grammat: 1324 (574g neulottu ja 750g löytänyt muuten uuden kodin)
Lisääntyneet grammat: 1000

Poistun jälleen ja palaan pikapuoliin kera korvaisten ystävieni. Kyllä, korvat. Ei karvat.

3/23/2014

Jamppa goes Turku.

Jampan seikkailut jatkuvat. Vietettiinpä kerran yllätyssynttäreitä. Kaappasimme pellon toiselta laidalta sankarin kyytimme vuorokautta liian aikaisin. Hänellä oli kahdeksan tuntia aikaa varustautua siihen, että ei olekaan kotona seuraavaa yötä. Kohdetta ei kerrottu eikä sen enempää muitakaan suunnitelmia. 

Messumatka Turun kädentaitomessuille oli päätetty jo aiemmin ja sitten kun huomattiin, että yhdet bileet osuu tähän samaan aikana, päätimme yhdistää nämä. Hotelliyöpyminen, illallinen nepalilaisessa ja hetken istuskelu Koulussa. Ihanan rentouttava ilta ja aamulla oltiin virkeinä menossa messuille. En suunnitellut tätä kuvaraporttia sen enempää, mutta ekaa kuvaa kun näppäsin, tuli Jampan korva vahingossa eteen ja siitä se ajatus sitten lähti...


Täällä Jamppa ja Turun messukeskus!

Olipa väkeä! Osuttiin just suurimpaan ruuhkaan heti alkuun. Vastavirta oli se suunta, jonne edettiin. 

Sielunkumppanini! Tän värisellä taljalla vois viettää hetken jos toisenkin!

Messut olivat vähän niinko Tampereen messut minikoossa. Huomattava ero oli osallistujakunnassa, täällä oli paaljon enemmän mummusakkia. Näytteilleasettajat olivat jokseenkin samoja, mutta osastot osittain suppeampia. Messuhallissa oli todella kuuma ja huono ilma. Vaikka kuvasta vois päätellä, että siellä oli niin ahdasta, että piti etummaisen messuilijan tukkaan mennä kiinni, niin ei se kuitenkaan niin ollut. Olipa kauniin värinen lampaantalja jollain esillä!


Ei tunnu herneitä patjan alla.

Poppelin kojulla mieleni teki tarttua näihin Dropsin puuvillamerinoihin. Tai ei näihin, mutta niihin keltaisiin. Oon aiemminkin jo miettinyt, että tätä olis kiva kokeilla. Järjen Ääni vieressä (eli synttärisankari ite) hoki, että mitä sää noilla teet ja niinpä Jamppa jäi ilman keväthuivia. Kivan tuntuista lankaa, mutta epäilen, että kovin "splitty"; säikeisyyden kanssa saattais mennä hermot.


Mahtavaa! Tää oli parasta!

Titityy saattoi olla osasyy koko messumatkaan. Osasto on aina niin kaunis. Kauniita töitä, kaikkee kivaa hiplattavaa ja ihania uutuuksia ja mukavat ihmiset ja..huokaus. Tässä osastolla todistimme myös sitä, että on ihan eri asia käyttää rahaa 40 euroa ja 20 euroa eri kerroilla kuin 60 e kerralla. 60 euroa on ihan kauheesti, mutta 40 ja 20 e erikseen on paaaljon vähemmän. Naisen pettämätön logiikka.


Ittetehty olis ollu parempaa.

Perinteisesti messumatkaan kuuluu evästys, eväiden tekeminen ja niiden suunnittelu. Yllätyssynttäreiden vuoksi evästys jäi välistä niiden tekemisen ja suunnittelun osalta ja se kyllä vähän harmitti. Ylihintaiset ruisleivät ja erinomaisen hyvät kahvit maistuivat kyllä silti tallustamisen lomassa. Oikeesti, automaatista sai aivan todella hyvää kahvia, koska se jäi oikein mieleen.


Hus, pois, täällä ei ole mitään nähtävää!

Kotimatkalla Jamppa huilasi reissukassissa hempeyksiä vartioiden. Hyvin vartioitu. Aarteet pääsivät turvallisesti kotiin. 


Pehmeää ja pumpulia

Jee, ei lähtenyt käsistä! Oon aivan happy! Kaksi näistä ostoksista oli edes vähän suunniteltu ja keltainen Hedgehog fibersin Sock oli se ns. erehdys ja lipsuminen. Oikeeta ja rasvaista villalankaa halusin kokeilla ja Rintalan tilan karitsanvilla oli se, johon päädyin. Tähän mulla on pinkkiä kainuuharmasta kaveriksi, vain projekti-idea puuttuu! Eikä lanka ole oikeasti rasvaista vaan se on pehmeää ja tässä on vain aavistus lampaan tuoksua. Tähän tekee mieli tarttua heti. Pinkistä tosh merino lightistä tulee kääpiöille jotkut huivit (kas siinä, sehän näyttää ihan päätökseltä ja lupaukselta) ja kaveriksi laitetaan jotain toista väriä jos tarvitaan. Titityyn osastolla oli neulottu pinkki-sininen Cladonia tästä Hedgehogin langasta. Tuntu oli ylellisen pehmeä, ei ollenkaan villainen. Jäljellä oli melko mielenkiintoisia värejä ja vaikka tämmöstä sinapinviljanruskeankeltaista lankaa on aivan riittämiin, oli tää kuitenkin ehkä niistä ainoa sellainen sävy, jota pystyin kuvittelemaan puikoilleni. 

Eikä mitään muuta. Voitteko uskoa? :) Tässäkin on siis kolme vyyhtiä liikaa lankaa, mutta koska laatikoissa saattaa juuri olla tilaa kolmelle vyyhdille, niin en jää murehtimaan pidemmäksi aikaa. Hyvä reissu oli!

Hyvää viikonalkua  kaikille! Maaliskuukin on melkein jo ohi. :O

3/22/2014

Listoja, listoja!

Minut on haastettu blogimaailman tapaan eli seuraavana on vuorossa erinäisiä paljastuksia itsestäni. Haastajana oli Krisse - kiitos ja kiitos erityisesti siitä, että pääsen ajattelemaan sellaisia asioita, joita ei muutoin ole viime aikoina mielessä pyörinyt. Tässä TOP5-listoja Ankkalammen malliin!

Suosikkilankani:

Oon kyllä semmonen kausineuloja, että suosikki vaihtelee vaiheen mukaan. En ole fakkiintunut yhteen merkkiin tai laatuun vaan kokeilen mielelläni uutta. Paitsi alpakkaa.

1. madelinetosh tosh merino light. Värit ovat kauniita ja lankaa neuloo mielellään. Valmiissa töissä näkyy ihana halo ja hohde, koska yksisäikeinen lanka heijastelee väriä kauniisti. Pehmeää kuin mikä ja toistaiseksi projektit ja lanka ovat kohdanneet mulla hyvin ja tästä on saatu aikaan vain kaikkea kivaa. :)
2. Louhittaren Luolan langat, ertyisesti ohuempi Pohjan Neito (ei valmisteta enää) ja Ahti (ei tietenkään valmisteta enää). Riittävän rouheita, mutta joukossa on herkkiksiä. Nää on tällä hetkellä semmosessa vaiheessa, etten malta edes kaikkia neuloa. (Koska niitä ei valmisteta enää.)
3. Wollmeise DK. Riittoisa, pehmeä, kauniit värit, yleismiesjantunen-lanka. Tätä olis kiva olla aina ja monessa värissä ja riittävän monta vyyhtiä. 
4. Kaikki muut paitsi ne, joihin liittyy jotenkin alpakka.
5. Muiden langat, koska toisten lankavarastojen hipelöinti ja ihastelu on kivaa. 

Kirjasuosikkini:

Tämä on todella mielenkiintoinen kategoria, koska en lue kirjoja. Jos joskus jonkun teoksen ahmin, se on yhdeltä istumalla ja yhteen pötköön, en malta edes nukkumista ajatella. Viiimeksi näin kävi Eve Hietamiehen Yösyöttö -kirjan kanssa. Olen lukenut kirjan aikana, jolloin yösyöttö konkreettisesti kuului arkeen ja muistan odotelleeni, että koska se seuraava herätys nyt on. Vuosi oli 2011. 

Tämän ajankohdan jälkeen lukeminen on jäänyt seuraaviin teoksiin:

Heli Laaksonen - Aapine. Kirja on niin kaunis, että mä haluaisin ne kaikki kirjan sivut tauluina ja kuvina seinälle. Nii se vaa o. Tästä kuuntelussa on myös äänikirja, Helin äänestäkin tulee niin iloiseksi.

Veera Välimäki - Lankaleikki. Tämä on vielä parempi varmaan englanniksi, koska sitten voisin ymmärtää ohjeistakin jotain.

..sekä jokailtainen iltasatu. :)

Lempileipomukseni:

Mä nyt mietin, että ajattelenko tätä tekemisen vai nauttimisen kannalta. Pistetään näitä sekaisin:

1. Google-hakuun kirjoitettu "maukas omenapiirakka" ja siitä valittu umpimähkään tämä resepti. Tämä on nopea, tästä tulee hyvännäköinen tuote ja kun vielä makukin on just semmosta mun mieleen, niin tämän paikka on ehdottomasti tässä listalla.

1. Mutakakku. Näitä on erinäisiä versioita olemassa ja jokaisella tekijällä on omansa, mutta periaatteessa aina toimii. Paitsi jos on liikaa paistettu. Tykkään myös itse leipoa tätä.

1. Mummun pulla. Ei lisättävää.

1. Mummun (ja vähitellen myös äitin) piparkakut. Keskeltä pulleita ja vähän pehmeitä, ei missään nimessä rapeita. Paraisten piparkakkujen reseptillä näitä kuulemma tehdään, mutta mitenkään en ymmärrä, miten niistä saa semmosia pehmeitä. 

1. Suklaakääretorttu voi-tomusokeritäytteellä. Tähän kääretorttuun pakkautuu suuri määrä lapsuuden tunnelmia. Tupperin kutsut. Synttärit. Muuten vaan kahvittelut. Sitä, että miten piti etsiä se pala, jossa on eniten sitä täytettä. Ei tämä maultaan ole mikään elämys, mutta tortun tunnelma on ihana. Ja aina äiti ihmetteli, että miks se torttu aina repeää kun sen rullaa ja aina kun mä saan tämmösen rullalle, ihmettelen, että miks ihmeessä se torttu aina repeää. Sen jälkeen kuuluu päälle todeta ja miettiä, että "onneks se maistuu hyvältä." Voita ja sokeria, haloo. Superplussana, että tämä resepti on aina ja iankaiken ollut sama ja huomasin vasta viime vuosina, että täähän on gluteeniton! 

Parhaat luonteenpiirteeni:

Mitä hittiä, itseäänkö tässä pitää vielä syvällisemminkin arvioida? :) Yleensä mulle ei tuota hankaluuksia kehua itseäni (ja omia töitäni), mutta kenen kannalta ne parhaat luonteenpiirteet pitäs miettiä? Onko ne samat itselle ja muille hyviä? Iloinen ja positiivinen mieli on ehkä yhteistähyvää. Avuliaisuus varmasti toisten kannalta ihan jees, paitsi jos en osaa haistella, että apua ei kaivata. Paras voi olla myös huono, koska olen todella huono sanomaan ei ja jos ryhmässä ihmetellään, että jonkun tarttis tehdä jottain, niin en kestä sitä hiljaisuutta pitkään vaan yleensä ehdin kommentoida, että "no mää voin..." Useimmiten tästä aiheutuu jotain hyvää eli saan aikaan jotain ja mahdollisesti joku toinen tästä ilahtuu, mutta joskus tuntuu että uuvun taakkojeni alle kun olen haalinut itselleni jos mitäkin projektia. Oli sitä siinä, viistaikuustaijotain.

Kaupungit, joissa haluaisin käydä:

1. Rooma. Aina ja yhä vaan.

2. Jyväskylä. Naisten retki tänne on vaan jossain kohtaa pakko järjestää. Hirveesti kaikkea!

3. Berliini. En osaa perustella tätä vastausta kuin että joku siinä ajatuksen tasolla viehättää.

4. Dublin. Viime keväänä oli tilanne, että iltapäivällä olin varaamassa älyhalpaa lento+hotelli-pakettia tänne. Koska olin töissä, päätin, että hoidankin varausprosessin illalla kotona etten sentään työaikana..no, illalla pakettia ei enää ollut! Har-mit-ti. Ehdittiin siinä parissa tunnissa mielikuvanauttia niin monta Guinnessia, että se pitää oikeasti joskus käydä katsomassa. Ja kategoriassa romanttinen komedia on niin monta hyvää Irlantiin sijoittuvaa/Irlantia sivuavaa elokuvaa, että senkin takia. 

5. Tähän kohtaan mä jämähdin pitkäksi aikaa. Niin monta ja ei yhtään vaihtoehtoa. :) New Yorkia tähän asettelin, mutten tiedä, johtuuko se siitä, että kaupunki on kiva vai että sen kaupungin kautta pääsis vaikka mihin muihin kivoihin paikkoihin. Ehkä mä jätän sen tähän, MoMassa en oo käynyt ja sinne vielä joskus haluan.

Haaste lähtee eteenpäin seuraaviin paikkoihin:
Kappelikukkula
Linnun Rata
Villaviidakko
Pitkon kerroksille
Maijan köökkiin

Teille olisi tarjolla seuraavanlaisia TOP 5 -listoja.

Kivoimmat kotityöt:
Parhaat tavat viettää aikaa jonoissa/odotustiloissa:
Lempiastiani:
Jos vuorokaudessa olisi 35 tuntia, mieluiten:
Kotikaupunkini TOP 5 -nähtävyyttä/ilmiötä/asiaa:

Eikä ollu ees kuvaton postaus. Kohta seurataan taas tän jampan seikkailuita! 
Se kävei Turuus.

I'm back!