Eka etappi, keltaisia liivejä jaossa.

Pieni sisäinen kisailijani heräsi kun Tour de Sockin ensimmäinen sukkaohje julkaistiin. Olin hereillä heti julkaisuhetkellä, puikot ja lanka asennossa. Ohje alkoi sellaisella silmukoidenluomistavalla, johon mun piti etsiä jälleen kerran YouTubesta video. Jes, video löytyi ja hommiin. 

Silmukat sain aikaan melko helposti, mutta sitten luovutin. Ei siitä ekasta kierroksesta tule sukkapuikoilla mitään, tämä tarttis magiclooppina hoitaa. Soitin siskolle, että nytheti tarviin lainaan sen sukkapyörön. Sisko kielsi ensin omistavansa moisia, mutta koska olen sellaisen hänelle tilannut joskus, niin onhan sellainen ny ihan varmasti jossain..sekään, että hän ei ollut kotona, ei haitannut. :) 

Tässä kohta järjen ääni nosti volyymia. Lähdin mökille sen sijaan että olisin jatkanut tämän asian parissa.

Kahta kerrallaan, niin tulee valmistakin.

Kannustuksella on joskus hyvin suuri merkitys eikä suuriakaan sanoja tarvita. Manasin ihan vähän vain mökin pihapöydän ääressä, että ei tul mittään, ei näillä voi tätä neuloa. Pieni kommentti: "no kyl sen siitä saa, teet vaa." Ja tein vain. 

Palmikoidenkaan neulominen ei ole mun suosikkia enkä varmasti koskaan tarttuisi tähän malliin noin niinko muuten vaan. Nyt oli syy neulomiselle ja aurinkoiset kesäyöt ja mä luulen, että sen takia valmista tuli... 

Kisakuva.

Pari ehtoota saatoin valvoa vähän ylipitkään, mutta kompensaationa kärsin hellofamigrainesta vajaan vuorokauden. Neulontaprosessista olisi pitänyt olla erikseen kuva, koska ohje oli hieman haastavasti paloiteltu. Varren palmikot muodostuivat keskikaaviosta (tabletilla vasemmalla puolella sohvalla; suosittelen JKnitLiteä), reunakaavioista (paperilla oikealla puolella sohvalla), lisäyksistä ja kavennuksista muistin varaisesti (jepjep..) sekä palmikkokaavion lyhenteiden selityksistä (polvella taitettuna paperi). Tämän lisäksi tarvittiin kynää, jolla merkitsin reunakaavioihin rivinumeroita sekä palmikkopuikkoa, jota säilytin turvallisesti ponnarin takana takaraivolla. 

Hei rentouttava ja liikuteltava harrastus. No stress. 

Poseerasin hame päällä. Ette halua nähdä enempää.

Assari ei missään nimessä olis halunnut kiivetä.

Mää kehystän nää joskus. Ja nyt meen askarteleen sen keltaisen liivin. Itsenivoittajana olen sen kyllä ansainnut.