100. viesti, jossa suunnitellaan vähän tulevaa

Ainahan se uusi vuosi alkaa sillä, että pakostakin mieleen tulee ajatus, että mitä sitä vois luvata tulevaksi vuodeksi tai mitä haluis tehdä tai mitä haluis tehdä toisin. Aina se vuodenvaihde on semmonen käännekohta, vaikka joka vuosi tuleekin. :)

En voi sanoa, etten ole koskaan onnistunut missään uudenvuodenlupauksessa, koska mukulana on pappan kannustuksesta oltu vuosikin karkkilakossa, joten todistettavasti joku tahdonsiemen minussakin on. 

Mysteeri-tulihattu

Vuonna 2014 Ankkalammella koitetaan pitää seuraavista haaveista kiinni:

Joku uusi tekniikka pitää kokeilla ja opetella, mutta siihen ei tartte tykästyä.

Lankaostoksille pitää ensisijaisesti lähteä omille lankalaatikoille, tarvittaessa pellon toiseen laitaan. Johonkin lankakerhoon saan osallistua, mutta tarpeeton muutenvaanvarastonkasvattaminen saisi jäädä vähemmälle. 

Meditatiivisen neulomisen lisäksi tarvitsen harrastuksen, jonka aikana en pysty ajattelemaan muuta kuin sitä harrastusta. Tämän eteen on jo joku liikekin tehty, katotaa kui käy.

Yritän pitää yläkerran rappusten reunat reunoina enkä säilytyskalusteina. 

Aloitan joululahjasuunittelun ajoissa. Jo kesällä. Tai jo nyt. 

Juhlapostaus loppuu lyhyeen, se olis sanoista tekoihin. Korjaan kääpiön rahapussin talteen tuosta rappuselta.