Juhannusviikon perinteinen pystökaffeaamu oli tänään ja en voinut olla napsimatta kuvia herkullisimmista kohteista. Seura oli hyvää, sää helli ja pannukahvikin maistui aamutuimaan makoisalta. Luulin aluksi että se käsittämätön viime viikko olisi vienyt keskittymiskyvyn käsitöistä, vaan ei - semmosta tahtia on menty, että nyt on langanohjainsormi rikki ja pitää keksiä siihen jotain ennen ko voi jatkaa. Onneks lapsilla on värikkäitä laastareita!
Uaah, jo toinen postaus peräkkäin aiheen ulkopuolelta eimistäänaiheesta. My bad. Hyvää kannattaa silti odottaa, sillä tulossa on jotain todella suurta ja mahtavaa ja painavaa. :) Huomenna keskelläviikkoavapaapäivä - harvinaista herkkua ja yhtään en tiedä, mitä keksitään! Ei ainakaan mihinkään kaupunkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit merkin itsestäsi. :)