"Helppoa kuin vehnänteko!"

Isompi pieni pyöri mökillä kuperkeikkaa matkasängyssä ja totesi, että tää on helppoa kuin vehnänteko ja samalla pienempi piiloutui jalkalampun varjostimen alle ja huus, että "kattokaa mää oon ihan pimee!"

Ihan parasta. :)

Olisko tal.pap.rulla kenties pitänyt poistaa tästä?

Todistan tässä, että joskus se ajatus Tätä-voi-joskus-tarvita-jossain käy toteen. En tiedä miksi, mutta viime kesänä nappasin lähikirppikselta kainalooni tämmösen painavan reikälevyn. Oikea tarkoitus on ehkävissiin johonkin työkalujen säilytykseen; ihan autotallitavaralta tää mun mielestä vaikuttaa. Pyysin eilen toimituksen yläpihan tallista alas pesupisteelle ja putsasin ja hioin levyn. Tähän touhuun sain luonnollisesti hyvät neuvot. Maalipurkin sekoitin ja sheikkasin ihan itse, mutta ammattitautisten silmien alla en voinut itse kuitenkaan alkaa maalaustyöhön. 

Palvelu pelasi ja tänä aamuna mulle kannettiin olohuoneeseen mattamustaksi maalattu levy. Aika hieno jo näin! 

Hyvin suunniteltu jne.

Uusimman Kotivinkin Tee itse -osassa (onko siellä muitakin osia?) pisti silmään vastaavalle työkalulevylle tehty ristipistotyö ja siltä lukemalta olin jo melkein tekemässä tätä. Mun levyn reiät eivät olleet säännöllisin välimatkoin sekä pituus että korkeussuunnassa, joten kuviota piti vähän muokata. Laskin lehden kuvasta suunnilleen pistojen määrän ja yritin muokata siitä tähän kokoon sopivaa. Ruutupaperiaskartelua! Sitten jäljensin kuvion levylle puukynillä, kuvasta hieman näkyy varjoja tästä. Tämän jälkeen pemotettiin lankalaatikoita ja sieltä nelinkertaisella langalla sitten pisteltiin menemään. Pienet apulaiset olivat kullanarvoisia tässä touhussa. Nelinkertainen lanka oli haasteellista saada ensin aikaan ja käytin apureita pitelemään langanpäitä. Pistelyssä apurit olivat levyn toisella puolella ja mää toisella puolella ja valmista tuli. Vauhdilla! 

Kun idea tästä syntyi ja aamulla tätä aloin tehdä, oli päässä kirkkaana ajatus siitä, että tämähän viedään sitten juhannustuliaisena mökille. Kumminkin kun valmista tuli, niin innostus uudesta taideteoksesta oli niin valtava, että työtähän oli hetivälittömästi lähdettävä möksälle viemään ja esittelemään. Vastaanotto siellä oli vähintään yhtä innostunut ja pihasaunan kattopeltien kiinnitys piti melkein keskeyttää ja ryhtyä tähän tärkeään kiinnitystyöhön!

Piits ja Palju.

Tämä uimalan oven yläpuoli taisi olla kolmas paikka, johon tätä kokeiltiin ja siinä se sitten parhaimmalta näytti. Ruusua se yrittää esittää eikä se ihan keskelle levyäkään osunut, mutta kun niitä reikiä oli niin ärsyttävä laskea...

Uimala

Onne ristipistoja, vaikka suunta vaihtuikin jossain vaiheessa.

Tässä toteutui taas toive siitä, että olis kiva kirjoa enemmän jotain ja opetella eri tekniikoita siihen. Ihan perinteiseen malliin eivät ristipistot tällä kertaa järjestyneet, vaikkakin niiden aikaansaama kuvio on mun mielestä mahtavan vanhanaikainen ruusu. Näkisin tämän taulun jossain modernimmassakin ympäristössä, mutta istuu kyllä nykyisellekin paikalleen ihan mukavasti. Ja nyt ei kenenkään tarvii juhannuksena tätä enää kiinnittää mihinkään kun se jo on siellä ihasteltavana. 

Tätä lisää, kenellä on turhia levyjä nurkissa pyörimässä?!