3/14/2013

Näin pidät kahvisi kuumana

Mun kahvikupit luokitellaan osittain kai jo saaveiksi. Kahvini on rehellistä maitokahvia, jossa maitoa saa olla enemmänkin kuin vain väriksi. Juon kahvin aamuisin hitaasti lukemisen ääressä. Jotta kupillinen pysyy nauttimiskelpoisena koko kolme varttia, vaatii se aina jomman kumman seuraavista toimenpiteistä: a) Kuppi pitää lämmittää kuumalla juoksevan vesihanan alla. Tämän jälkeen kahvi kuppiin, maito päälle ja kupin lämpö pitää juoman kuumana riittävän pitkään. b) Maito kuppiin, kuppi mikroon ja maidon lämmitys (pyhäaamuina myös vaahdotus) ja kahvi kuuman maidon päälle. 

Jälkimmäinen vaihtoehto on maukkaampi vaihtoehto, mutta kyllä se kupin lämmityskin toimii hyvin. Syksyisellä Riikan matkalla huokailin sitä, että aamupaloilla oli erikseen tarjolla aina termarissa lämmitettyä maitoa kahvin joukkoon, jei.


mä: "moikkaa sääki" toinen kääpiöistä: "no e"

Viikonloppu on taas lähempänä edessä kuin menneessä. Nämä kuvat on otettu sunnuntaiaamun ulkoilureissulta. Potku- ja rattikelkalla oli tarkoitus reissuun lähteä, mutta kas vain - pyöräteillä paistoi asfaltti ja rattikelkalle keli pikkuteillä oli aivan liian tahmea.  Kävelykin maistui äärimmäisen hyvältä kaunissa ilmassa. Miten mää eilen olin näkevinäni, että ens viikonlopuksikin on luvattu melkoisen aurinkoista keliä...


Mäntymäki

Perjantaina 8.3. tuli kuluneeksi sata vuotta siitä kun tähän kylään on syttynyt sähkövalo. Kyseinen muuntaja on usein (kävely)retkemme kohokohta, koska siinä kohtaa käydään aina seuraavanlainen keskustelu:

kääpiöt: Mikä toi on?
Äiti: Muuntaja.
k: Onksekin muuntaja ko mennään möksälle niin siinä mäen päällä?
Ä: On, se on sellainen kuin ennen vanhaan oli.
k: Mikse hurisee?
Ä: Se tekee ihmisille sähköä. (jep, asiantuntevaa, tiedän.)
k: Mitä se ennen vanhaan tarkoittaa?
Ä: (vastaus vaihtelee)

Ja joka kerta. Ihan joka kerta. Myös silloin kun siitä mennään autolla ohi. Myös pimeässä.





Postipojan kyydissä pitäisi olla vielä lisääkin tuotteita, mutta alkuviikolla luokseni tupsahti neljän vyyhdin verran merino-kashmir-nylon -sekoitetta worsted-vahvuisena. Langat on tilattu The Plucky Knitterilta ja tilaaminen sieltä on aina yksi suuri seikkailu. Nettikaupassa ei ole lankoja tarjolla koska tahansa ja miten tahansa, vaan päivityksiä pitää päivystää etukäteen ilmoitettuina aikoina. Mertentakaisetkin asiakkaat otetaan huomioon ja päivitysaika onneksi vaihtelee. (nimim. olen kerran yölläkin päivystänyt) Päivitysten aikaan ei tilata valmista lankaa vaan jätetään aina ennakkotilaus, joka sitten värjätään tilauksen mukaan ja toimitusaika langoille on ollut yleensä 4-6 vkoa. Nämä langat oli näköjään tilattu 29.1. ja toimitus oli siis 12.3. Silloin tällöin lankoja saa ostaa myös värjääjän Etsy-kaupasta, joka on aina yhtä valtavaa hulinaa. Ostoskoriin jos jotain ehtii saada, pitää se äkkiä kiikuttaa kassalle, koska muuten joku toinen todennäköisesti ehtii sua ennen. Etsyssä myynnissä olevat langat ovat usein valmiiksi värjättyjä eriä ja toimitus on niissä nopeampi.

Ja se Etsy, siitäkin voisin puhua vaikka kuinka!


Harmaitakin on niin erilaisia

Kuvaan etsin myös varastoista samaa lankaa yhdenvärin verran, koska nyt pitäisi löytää sopivat värit tähän mielenkiintoiseen huiviin. Huivi on tavallaan mun mielestä jo niin ruma, että se on hieno ja tollasten valtavien reikien tekeminen neulomalla kuulostaa jo niin mielenkiintoiselta tekniikalta, että pakkohan se on testata. Kevättä ja kesää vasten on just tarpeellista tehdä iso ja paksu kääriytymiskappale.

Tykkään näissä langoissa värjäyksistä, jotka ovat musta tosi hienostuneita. Erilaisia lankalaatuja on tarjolla useampia ja mää oon testannut erivahvuisten Primo -lankojen (merino-kashmir-nylon) lisäksi myös Rustic nimellä kulkevaa paksumpaa, 100 % superwash-merinolankaa sekä tavallista sukkalankaa Plucky Feetiä merino/nylon -sekoitteena. Toinen ihanuus näissä on mun mielestä värien nimet. Urban Iron ("kaupunkilaistunut rauta") jäi koriin nimen vuoksi ja samastasyystä yritin hankkia myös Rapunzelia ("Tähkäpää"), mutta se vilahti ohi suun. Muut kuvassa näkyvät sävyt ovat Wintry Mix, Lonesome Highway ja Medieval. Tämän kaiken lisäksi langat ovat todella mahtavia neuloa; melkein muotoutuvat itsekseen silmukoiksi! Näytän niille puikkoja ja valmista tulee. 

Lähettekö mun kaa töihin; voisin silitellä teitä siellä?

Mutta ne värit. Tammikuussa harmaa harmoonisuus tuntui hyvältä ajatukselta, mutta nyt mää tarviin tähän oikeasti jotain väriä. Voisin huutaa tähän niinkuin pienin kotona eilen iltapalapöydässä huusi, että "määki haluan et mun maitomuki on jonkun välinen!" kun tarjosin maitoa pinkin sijaan valkoisesta mukista. Laitoin tässä joku aika sitten langanpätkiä ja keränloppuja taas talteen loppusijoituspaikkaan ja tajusin, että aika yksitoikkoista värimaailmaa niistäkin löytyy. Erilaisia keltaisia ja oransseja olis näidenkin kavereiksi tarjolla, mutta nyt tekis mieli jotain vaikka..pinkkiä! Tai neonvihreetä!


"Joh mää hanon et et haa, nii mää talkotan et et haa."

Kovapäistä seuraa. Mukavaa päivää kaikille. Täällä nousi just aurinko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätit merkin itsestäsi. :)