Kahdeksan kaunista ja hyvää

Taidon ja käsityön viikko aloitettiin maanantaina näyttävästi. Helsingin rautatieasemalla järjestettiin KäsityöUFOjen kohtaaminen. (UFO=UnFinished Object=käsityö, joka on kesken) Tapahtumasta on tehty hyvänmielen video; katsoin ja vetistelin. Ihana tunnelma. Vastaanvanlainen tapahtuma oli viikolla myös Tampereella ja mullakin oli suuret suunnitelmat osallistua näihin edes jotenkin etänä ja olla hengessä mukana.

Ajatuksena oli ottaa omat keskeneräiset työt vaikka kaupunkiin mukaan ja kuvata ne siellä eri ympäristöissä, mutta koska viikko oli iltaohjelman kannalta aika huikea ja täynnä, niin tämä yksityinen flashmob jäi toteuttamatta. Ehkä hyvä niin ympäristön kannalta. Eikä se olis  ollu flashmob, jossei siinä olis muita osallistuja ollut.

Tämmönen työ nyt jokaisella pitää olla kesken! Ikuisuuspeittovilttimikänytonkin projekti. Olen jossain vaiheessa ollut niinkin säntillinen, että oon heti työn valmistuttua virkannut jämät näihin. Oho. Oon ensin tehnyt monivärisiä tilkkuja, joihin sitten jossain vaiheessa aloin virkata vielä mustaa reunusta. Yhdistäminenkin on näköjään aloitettu; kokonaiset kolme tilkkua on laitettu yhteen! Musta lanka on 7Veljestä, mutta muuten näissä on ihan mitä vaan ja missä järjestyksessä vaan. Nelosen koukulla mennään. Viimeksi on tilkku valmistunut yli vuosi sitten, olisi ehkä aika tehdä tällekin työlle jotain. Yhteensä tilkkuja on vasta 26kpl.

Yritän pitää jokaisen projektin omassa pussukassaan, mutta tämä villatakin alku on niin solmussa itsensä kanssa, että se lepää tässä ton laatikon päällä. En oikeasti saanut sitä irti tuolta kaiken keskeltä katkaisematta lankaa. Hihat ja kaarroke ovat valmiina, mutta tässä on niin paljon vikoja ja en tajua ohjettakaan tästä eteenpäin, niin tää on todennäköisesti elämänsä loppuun asti ufo. Lanka on tyhmää - en tykkää alpakasta yhtään, malli on outo ja tuo värikin on kaikkea muuta kuin kiva. Oon tästä tarvinnut puikotkin johonkin toiseen työhön jossain vaiheessa. Mikä kohtalo tällä Atelierilla.

Nämä ovat ehkä surullisimmat sukat ikinä. Aloitin mysteerisukkaprojektia maaliskuussa 2012. Neuloin kiltisti vihjeen kerrallaan. Näissä oli uutta varpaista varrensuuntaan neulominen ja samanaikaisesti kahden sukan neulominen kerrallaan. Tekniikka ei ekalla kertaa vakuuttanut, kuten voitte huomata, mutta nämä ovat siis vartta vaille valmiit. Kantapäänkin yli tultu ja kaikkea. Tekniikan lisäksi näissä mättää koko - hieman liian suuret neljäykköseenkin naisen jalkaan sekä mallikuvio. Kierrettyjä silmukoita ei o hirveen kiva tehdä ja palmikonkierrot ilman palmikkopuikkoa tökkii. Kumminkin nää on ehkä vähiten kesken ja olleet sitä siis jo vuoden päivät!

Kesken on myös tämä sukkapari. Kimaltavan vihreät Spring Forwardit; ihana lanka ja ihanat puikot ja toinen sukka jo valmiina ja silti kesken! Tein viime vuonna äitienpäiväksi tämän mallin äitille ja mun mielestä sitä oli niin kiva tehdä (huhhei, valmis pari sukkia!) että aloitin heti toiset perään. Plääh iski kumminkin jossain vaiheessa ja näistä siis puuttuu toisesta sukasta kantapää ja jalkaterä. Tämä kudin on ollut mukana risteilylläkin. :D Taitaa lähteä tänäkin vuonna.

Lokakuussa puikoille lähti Veera Välimäen Simple Sprinkle. Tää on hyvä malli jämälangoille ja yksittäisille 50g kerille paksua lankaa. Tää on kesken sen vuoksi, että 5mm irtopäät menivät lainaan äitille peittoprojektiin ja että mun loppui väri-inspiraatio. Tästä valmiina ehkä 2/5. Projektipussukka on tehty ala-asteen kässätunnilla! Ens talveks, lupaan.

Joulua ennen aloitin taas uuden parin sukkia, koska olin varma, että sinapinkeltaista jaksaa neuloa vaikka tyhmemmässäkin rojektissa ja että jaksan neuloa erityisesti raitoja vaikka maailman tappiin. Lisäksi olin kuullut ja lukenut, että Vuorelman Veto on mitä parhaita sukkalankaa ja se siis tässä lankana. Liian suuret tulee, mutta purkaa en ole malttanut. Kuvassa näkyy kaikki, mikä on valmiina. Olen pettynyt itseeni.

Nää kaksi viimeistä on sitten niitä tän hetken aktiivitöitä. Kuvan villatakista uupuu ehkä 2/3 vielä toisesta hihasta ja napit, mutta muuten tää olis sitten valmis. Oi kun kiva! Ihana lanka ja mallikin tuntuu sopivalta. Hihojen neulominen vain tökkii ja siksipä teinkin alkuviikolla ratkaisun laittaa vyyhdin Wollmeisea palloksi...

..ja aloitin pitsihuivin, koska kyllä nyt yks huivi pitää aina olla kesken! Tässä on menossa aivottoman sileänneulomisen vaihe ja etenee oikein mukavasti. Malli on Haruni radikaalein muutoksin, eli teen ainoastaan reunukseen lehtikuvion, mutta muuten huivista tulee sileä. Tämä on kolmas huivi tällä samalla mallilla ja samoin muutoksin. 

Aina jotain!

Blogiplääh ei ole iskenyt ainakaan pahasti tällä viikolla. Huominen aihe on jo valmiina ja melkein tehtynäkin. Itsetuhoisella kauppareissulla kääpiöiden kanssa Tiimariin, tarttui mukaan vapputorvet ja koska meteli nyt ylittää korkeimmatkin rajat, niin apua, pakko lopettaa. Irtoo tukka varmaan kohta!

Leppoisampaa lauantaita teille!